Ammattikasvatuksen aikakauskirja on siirtynyt noudattamaan sekä tutkimusaineiston raportoinnin että lähteisiin viittaamisen osalta APA7-tyyliä. Alla on esitelty keskeisimpiä käytänteitä.
Sisällys
Tutkimusaineisto ja -etiikka
APA7-tyylissä on omat ohjeistuksensa artikkelien kirjoitustyylille, keskeisimpinä tutkimusaineiston ja sen analyysin luotettavuuden arviointiin liittyvät kohdat. Tutkimusaineisto on kuvattava kattavasti, raportista on käytävä ilmi osallistujien lukumäärä, ikä- ja sukupuolijakaumat, tulosten yleistettävyys populaatioon (kvantitatiiviset menetelmät) ja osallistujien edustavuus (kvalitatiiviset menetelmät). Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettävät menetelmät ja itse menetelmän käyttöprosessi on kuvattava selkeästi ja valitun lähestymistavan soveltuvuus tutkittavan ilmiön tarkasteluun on perusteltava. Keskiarvon yhteydessä on ilmoitettava keskihajonta ja laadullisen aineiston yhteenvedossa luokkien frekvenssit prosenttien lisäksi.
APA7-tyyli kiinnittää erityistä huomiota myös tutkimusetiikkaan. Kaikkien tutkimusprosessiin merkittävällä tavalla osallistuneiden henkilöiden nimet on mainittava joko kirjoittajina tai tekstissä. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden anonymiteetin suojaaminen on myös tärkeää: yksittäistä vastaajaa ei pidä kyetä tunnistamaan raportista. Tekstin on oltava sukupuolta, vähemmistöryhmää tai kansallisuutta loukkaamatonta.
Tekstiviittaukset
Tiivistelmän laatiminen
Tekstin tiivistelmään ei sisällytetä lähdeviitteitä. Vertaisarvioiduissa teksteissä tulee olla sekä suomen- että englanninkielinen tiivistelmä avainsanoineen (engl. ”keywords”).
Kirjoittajien lukumäärän ilmoittaminen
Jos julkaisulla 2 kirjoittajaa, molempien nimet mainitaan aina, kun lähteeseen viitataan.
Jos julkaisulla on 3 tai enemmän kirjoittajia, laitetaan ensimmäisen kirjoittajan sukunimen perään ensimmäisellä viittauskerralla ”ja muut” (suomenkielinen teksti) tai ”et al.” (englanninkielinen teksti).
Jos julkaisun taustalla on organisaatio tai muu ryhmä (nk. ”group author”), ensimmäisessä tekstiviittauksessa mainitaan täydellinen nimi, jota seuraa hakasuluissa mahdollinen lyhenne. Jatkossa tekstiviittauksissa hyödynnetään ainoastaan lyhennettä.
Mikäli tekstissä hyödynnetään useita eri lähdeaineistoja, ne erotellaan toisistaan puolipisteellä.
Tekstiviittauksia on havainnollistettu alla olevassa taulukossa:
1 kirjoittaja | (Nokelainen, 2019) |
2 kirjoittajaa | (Tapani & Salonen, 2019) |
3+ kirjoittajaa | suomenkielisessä tekstissä: (Virolainen ja muut, 2019) englanninkielisessä tekstissä: (Virolainen et al., 2019) |
Kirjoittajana organisaatio, toimielin, hanke tmv. (engl. ”group author”) | 1. viittauskerta: (Opetus- ja kulttuuriministeriö [OKM], 2019) 2. viittauskerta: (OKM, 2019) |
Eri lähdeaineistojen yhdistäminen | (Nokelainen, 2019; Tapani & Salonen, 2019) |
Taulukot ja kuviot
Otsikko ilmoitetaan taulukon tai kuvion yläpuolella siten, että taulukko-/kuviotieto numeroineen lihavoidaan. Varsinainen otsikkoteksti ilmoitetaan omalla rivillään kursivoituna. Kummallakin graafisella esitystyypillä on oma juokseva numerointinsa. Huomaathan myös viitata taulukoihin ja kuvioihin tekstissäsi.
Taulukkoesimerkki on annettu alla, ja voit myös tutustua verkossa oleviin APA7-tyylin mukaisiin taulukkomalleihin sekä kuvioesimerkkeihin.
Taulukko 2
Opiskelijoiden odotukset ammatillisen opettajuuden suhteen
(Mallitaulukon lähde: Tapani, A., & Salonen, A. (2019). Myönteisten oppimiskokemusten tekijät ja uudistuva opettajuus ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(2), 42–57.)
Muuta huomioitavaa
APA7-tyyli ei hyväksy viittaustapaa, jossa lähdeaineisto ilmoitetaan virkkeen sijaan vasta tekstikappaleen lopussa. Tällaisessa tilanteessa ei ole mahdollista erottaa kirjoittajan omaa ajattelua lähdeaineistosta saadusta informaatiosta.
Viitattaessa lähdeaineiston yksittäiseen sivuun, lyhenteenä on p. Viitattaessa useampaan sivuun lyhenteenä on pp. Mikäli artikkelikäsikirjoituksesi on suomenkielinen, vastaavat lyhenteet ovat s. ja ss. Käytäthän sivukohtaisia lähdemerkintöjä harkitusti.
Lähdeluettelo
Lähdeluettelossa lähdeviitteet aakkostetaan ensimmäisen tekijän sukunimen perusteella. Mikäli samalta tekijältä/tekijäjoukolta on useampi teos, vanhempi teos ilmoitetaan luettelossa ennen uudempaa. Mikäli kirjoittajana on organisaatio, sen täydellinen nimi (ei lyhenne) ilmoitetaan lähdeluettelossa.
Viittausesimerkit
Alla on esitelty viittaustavat yleisimpien lähdeaineistojen osalta.
Kirja
Kirjan nimi kursivoidaan, ja nimeä seuraa tieto kustantajasta. Julkaisupaikkaa ei tarvitse ilmoittaa. Mikäli painostieto on oleellinen (esimerkiksi korjattu painos), se ilmoitetaan kirjan nimen jälkeen sulkumerkkien sisällä.
Esimerkki | Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. (2015). Tutki ja kirjoita (20. painos). Tammi. |
Kokoomateoksen artikkeli
Artikkelin nimeä seuraa tieto kokoomateoksen toimittajista. Kokoomateoksen nimi kursivoidaan, minkä jälkeen artikkelin sivunumerot ilmoitetaan sulkumerkkien sisässä. Huomioithan erot suomen- ja englanninkielisten merkintätapojen välillä.
Esimerkki
| suomenkielisessä tekstissä: Laininen, E. (2018). Transforming Our Worldview Towards a Sustainable Future. Teoksessa J. Cook (toim.), Sustainability, Human Well-Being and the Future of Education (ss. 161–200). Palgrave Macmillan.englanninkielisessä tekstissä: Tapani, A., & Salonen, A. (2020). Identifying teachers’ competencies in Finnish vocational education. In M. Gessler, K. Evans, J. Lasonen, M. Malloch, & M. Mulder (Eds.), IJRVET International Journal of Research in Vocational Education and Training: Yearbook 2019 (pp. 243–260). University of Bremen. |
Tiedelehtiartikkeli
Tiedelehden nimi ja vuosikerta (engl. ”volume”) kursivoidaan. Lehden numero ilmoitetaan sulkumerkkien sisällä ja sivunumero(t) erotetaan pilkulla edeltävästä kokonaisuudesta. Mikäli DOI-tunnus on saatavilla, se ilmoitetaan verkko-osoitemuodossa.
Esimerkki
| Niiranen, S., & Nokelainen, P. (2020). Toimijuus ja ammatillinen kasvu. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(1), 4–7. https://journal.fi/akakk/article/view/91029 Nylund, M., & Virolainen, M. (2019). Balancing ‘flexibility’ and ‘employability’: The changing role of general studies in the Finnish and Swedish VET curricula of the 1990s and 2010s. European Educational Research Journal, 18(3), 314–334. https://doi.org/10.1177/1474904119830508 |
Maisterintutkielma tai väitöskirja
Kursivoitua otsikkoa seuraa hakasulut, joiden sisällä ilmoitetaan sekä dokumenttityyppi (”maisterintutkielma” tai ”väitöskirja”) että korkeakoulun nimi. Tämän jälkeen ilmoitetaan tietokanta tai verkkosivusto, josta dokumentti on noudettu.
Esimerkki | Rintala, H. (2020). Work-based learning in vocational education and training: Varied communities, fields and learning pathways [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118917 |
Konferenssiesitys
Konferenssiesityksen päivämääränä tulisi selvyyden vuoksi ilmoittaa koko konferenssin kesto. Hakasulkujen avulla tarkennetaan, millaisesta esityksestä on kyse. Konferenssin nimeä seuraa tieto konferenssikaupungista ja -maasta.
Esimerkki | Vuopala, E., Salmijärvi, T., Siklander, P., & Impiö, N. (2019, marraskuu 27–29). MindBusiness – Promoting higher education students’ entrepreneurial mindset and agency [Konferenssiesitys]. EAPRIL2019, Tartto, Viro. |
Internet-lähde
Verkkolähteiden osoite ilmoitetaan hyperlinkillä ilman saatetta. Tieto hakuajankohdasta lisätään vain, jos sivustolla olevan tiedon oletetaan muuttuvan tulevaisuudessa.
Mikäli käytetylle Internet-lähteelle (esimerkiksi verkkosivu) ei ole saatavilla julkaisupäivämäärää, käytetään lyhennettä n.d. (”no date”).
Esimerkki
| Verkkoteksti: Opetushallitus. (2020). Tutkintojen perusteet. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-perusteet Tyyli-hanke. (n.d.). Tyyli – työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin (2015-2018). https://tyylihanke.wordpress.com/ Blogikirjoitus: Hiltunen, K., Goman, J., Kilpeläinen, P., Korpi, A., & Vettenniemi, J. (2018, joulukuu 4). Ammatillisen koulutuksen uudistuksella on hyvät edellytykset onnistua. Karvilla on asiaa – NCU har ordet. https://blogi.karvi.fi/2018/12/04/ammatillisen-koulutuksen-uudistuksella-on-hyvat-edellytykset-onnistua/ |
DOI-tunnisteiden ja URL-osoitteiden hyödyntäminen
Mikäli käytetyllä lähdeaineistolla on DOI-tunniste, se lisätään lähdeluetteloon hyperlinkin muodossa: https://doi.org/xxxxx
Jos lähdeaineistolla on sekä DOI-tunniste että URL-osoite, hyödynnetään vain DOI-tunnistetta.
Varmistathan sekä DOI- että URL-linkkien toimivuuden.
Muita ohjeita
Mikäli lähdeaineistosi poikkeaa edellä esitellyistä, muita esimerkkitapauksia on saatavilla APA-ohjesivulta.