Ammattikasvatuksen aikakauskirjan toimituskunnan jäsenet edustavat laajaa joukkoa ammatillisen koulutuksen asiantuntijoita.
Puheenjohtaja
Petri Nokelainen, FT, professori (tekniikan pedagogiikka)
Tampereen yliopisto
FT Petri Nokelainen toimii tekniikan pedagogiikan professorina Tampereen yliopistossa. Hän on dosenttina Tampereen (ammattikasvatus), Helsingin (metodologia) ja Tallinnan (kasvatustiede) yliopistoissa. Nokelaisen tutkimusalueita ovat ammatillinen kasvu (työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ohjaus), ammatillinen huippuosaaminen (itsesäätely, kompetenssi, oppimisen säätely), oppimisympäristöt, teknologia-avusteinen oppiminen (pedagoginen käytettävyys, suunnittelu ja skriptaus) ja soveltavat monimuuttuja ja Bayesilaiset menetelmät (hybridimallinnus, psykometriikka). Hän on julkaissut yli sata tieteellistä julkaisua ja ohjannut 12 väitöskirjaa näistä aiheista. Nokelainen on Ammattikasvatuksen aikakauskirjan päätoimittaja, AERA Workplace Learning SIG puheenjohtaja, Suomen kasvatustieteellisen seuran puheenjohtaja, Ammatillisen koulutuksen tutkimusseuran jäsen ja usean tiedelehden toimituskunnan jäsen.
Sihteeri
Tuulikki Similä, KL, säätiönjohtaja
OKKA-säätiö
KL Tuulikki Similä toimii säätiönjohtajana Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiössä. Hän on työskennellyt aiemmin koulutussuunnittelijana ja -päällikkönä Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (EDUTECH), pääsihteerinä Taideteollisessa korkeakoulussa ja täydennyskoulutusjohtajana Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK).
Sanna Brauer, KT, AmO, lehtori
Tampereen ammattikorkeakoulu
KT, AmO Sanna Brauer työskentelee ammatillisen opettajankoulutuksen lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Brauer on suorittanut opettajaopinnot ja hänellä on rehtorin kelpoisuus. Opettajana hän on toiminut vapaasta sivistystyöstä korkeakoulutukseen. Ennen nykyistä tehtävää Brauer työskenteli yliopettajana Oamk, ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Hänellä on laaja ammattikasvatuksen alueelle suuntautuva tieteellinen tuotanto. Hänet tunnetaan erityisesti osaamismerkkien ja osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kehittäjänä, jonka oppimisprosesseihin liittyvä tutkimus ylittää tutkinto- ja oppilaitosrajat. Hänen tutkimuksensa kattaa opetussuunnitelmien ja koulutuspoliittisten linjausten tarkastelua kohdentuen osaamisen käsitteistöön, osaamisperusteisiin käytänteisiin ja näitä tukeviin koulutuksen viitekehyksiin. Häntä kiinnostavat erityisesti opettajien ja opiskelijoiden kokemukset osaamisperusteisuudesta ja uusien kehittyvien oppimisympäristöjen mahdollisuudet työelämäläheisen koulutuksen kehittämisessä. Pedagoginen kehittyminen ja kehittäminen edellyttävät monimuotoista yhteistyötä. Brauer toimii tutkijatohtorina Oulun yliopistossa ja työskentelee asiantuntijana erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kehittäjäverkostoissa (esim. Euroopan komissio, Eurashe, EADTU, Cedefop). Hän on toiminut jo vuosia myös OTTU ry:n ja Suomen eOppimiskeskus ry:n hallituksissa.
Raija Hämäläinen, KT, professori
Jyväskylän yliopisto/Koulutuksen tutkimuslaitos
KT, professori Raija Hämäläinen työskentelee Jyväskylän yliopistossa. Hämäläisen alaa on teknologian oppimis- ja opetuskäyttö. Hämäläisen tutkimusalueen tärkeimpiä tulevaisuuden haasteita on ymmärtää, miten teknologia muuttaa oppimis- ja osaamistarpeita. Hämäläinen on tutkimusperustaisen pelisuunnittelun uranuurtajia Suomessa. Hänen tutkimuksensa pohjautuu kiinteään kansainväliseen yhteistyöhön, joka on keskittynyt erityisesti pedagogisten ja teknologisten innovaatioiden suunnitteluun sekä korkeatasoisten oppimis- ja opetusprosessien ymmärtämiseen näissä ympäristöissä. Viime aikoina Hämäläinen on julkaissut yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa uutta tietoa siitä, millaista ammatillisen koulutuksen suorittaneiden teknologinen osaaminen on tällä hetkellä Euroopassa sekä miten teknologia muuttaa opettajan ja oppijoiden välistä vuorovaikutusta. Hämäläisen tutkimus kohdistuu Jyväskylän yliopiston strategiselle kärkialueelle ”Oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvu- ja oppimisympäristöt” (Multidisciplinary Research on Learning and Teaching, MultiLeTe). Strateginen kärkialue yhdistää monitieteistä oppimisen sekä opetuksen huippututkimusta ja tuottaa uutta tietoa esimerkiksi oppimisvuorovaikutuksesta ja aivotoiminnasta teknologisissa ympäristöissä.
Petri Ihantola, TkT, professori
Jyväskylän yliopisto
TkT Petri Ihantola on ohjelmistotekniikan professori Jyväskylän yliopistosta. Aiemmin Ihantola on työskennellyt mm. yleisen aikuiskasvatustieteen, erityisesti oppimisanalytiikan professorina Helsingin yliopistossa. Akateemisen uran ohella hän on työskennellyt myös ohjelmistokehittäjänä Googlella, sekä Irlannissa että Sveitsissä. Ihantola on tutkinut automaattista palautetta ja oppimisanalytiikkaa erityisesti tietotekniikan opetuksen näkökulmasta yli kaksikymmentä vuotta. Tutkimuksen sivutuotteena syntyneitä järjestelmiä, kuten TRAKLA2, js-parsons ja A+ on käytetty laajasti niin suomalaisissa, kuin ulkomaisissa yliopistoissa. Ihantola nykyinen tutkimus jakautuu kolmeen pääteemaan: 1) ohjelmoijien ja ohjelmointia opiskelevien tukeminen kehittämällä heille sopivia työkaluja, 2) tietotyöläisten toiminnan ymmärtäminen työkaluista kertyvien lokitietojen perusteella (oppimisanalytiikka), ja 3) (avoimen) verkko-opetuksen merkitys yhteiskunnassa.
Timo Luopajärvi, KT, dosentti
Helsingin yliopisto
KT Timo Luopajärvi on toiminut Arenen toiminnanjohtajana ja on nyt eläkkeellä. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa ammattikorkeakoulun rehtorina, opettajakorkeakoulun apulaisrehtorina ja yliopettajana. Luopajärvi on toiminut OTTU ry:n hallituksessa ja hänellä on useita kymmeniä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmäjäsenyyksiä. Julkaisuja Luopajärvi on toimittanut 40.
Seija Mahlamäki-Kultanen, FT, dosentti, erityisasiantuntija
Hämeen ammattikorkeakoulu
FT Seija Mahlamäki-Kultanen toimii HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun erityisasiantuntijana ja Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen oppimisympäristöjen dosenttina. Hän on työskennellyt aiemmin HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtajana, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen rehtorina, HAMKin koulutuksesta vastaavana vararehtorina ja Tampereen yliopiston erikoistutkijana. Hän on julkaissut yli 110 tutkimusta ja arviointia ja ohjannut tai tarkastanut yhteensä yli 40 väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta. Hän toimii parhaillaan Opetus- ja kulttuuriministerin asettaman Opettajankoulutusfoorumin varapuheenjohtajana.
Solja Upola, FT, TaM, tutkija
freelancer
FT Solja Upola on ammatillisen toisen asteen koulutuksen asiantuntija, joka on toiminut yli kaksi vuosikymmentä markkinointiviestinnän lehtorina Lapin koulutuskeskus REDUssa. Solja Upolalla on ammatillisen koulutuksen alueelle suuntautuva tieteellinen tuotanto sekä erityispedagogiikan asiantuntemusta. Hänen tutkimusintressejään ovat ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa toteutettava työelämäorientoitunut oppiminen, erityisesti yhteisöllisen projektioppimisen kontekstissa. Solja Upola on toiminut tutkijana ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijana Lapin yliopiston ja REDUn yhteishankkeessa, jossa tutkimus keskittyi verkkovälitteiseen opettamiseen, opiskeluun ja etäoppimisympäristöihin sekä nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin ja sen tukemiseen. Viimeisin tutkimus kohdistuu musiikkipedagogiikan alalle, jossa keskiössä on psykososiaalinen hyvinvointi. Solja Upola on Ammatillisen koulutuksen tutkimusseuran jäsen.
Maarit Virolainen, FT, tutkijatohtori
Jyväskylän yliopisto/Koulutuksen tutkimuslaitos
FT Maarit Virolainen toimii tutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksella, Jyväskylän yliopistossa. Koulutustutkijanuransa hän on aloittanut nuorisoasteen koulutuskokeilujen seurantutkimuksen parissa. Reformien vaikutukset ja koulutusjärjestelmän kehittämisen problematiikka kiinnostavatkin edelleen. Tutkimusintressejä ovat työkokemuksesta oppiminen, ammatillisen asiantuntijuuden rakentaminen ja rakentuminen, työelämän ja koulutuksen yhteydet, sekä opintourat ja koulutuksesta työelämään siirtyminen. Viime vuosina (2013-2016) hän on osallistunut mm. ammatillisen koulutuksen malleja pohjoismaissa vertailevaan, Nordforskin rahoittamaan Nord-VET -hankkeeseen. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti siirtymiä ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen ja työelämään.